Babochka Ics - sukuselvitys
Konkurent ruunivoikko, 159 cm G3 17: 3-1-4-3 |
Sneg (evm) | Sagal |
Edina | Lumina (evm) | Damonn |
Tiamant | ||
Prima Barkhat kimo, 159 cm G3 8: 3-0-1-3 |
Prima Coznike (evm) | Ajangeldi |
Prima Baldja | Prima Novel (evm) | Prima Demyan |
Prima Pelageya |
Vanhemmat
Isä Konkurent on ruunivoikko ahalteke-ori, joka asuu virtuaalisessa laukkatallissa Speedholicsissa Yhdysvalloissa ja kilpaili – yllätys, yllätys – laukkakisoissa. Ori ei ollut kovin kummoinen laukkaratsu, mutta selvisi kuitenkin Grade 3-tasolle asti. Miellyttävän luonteensa vuoksi ori kuitenkin pääsi jatkamaan sukuaan ja Babochka Ics onkin orin ensimmäinen jälkeläinen.
Emä Prima Barkhat on kuvankaunis kimo ahalteke-tamma, joka viettää tällä hetkellä siitoshevosen elämää Speedholics-tallissa Yhdysvalloissa. Tamma kisasi vain kaksi kautta sijoittuen huonoimmillaankin viidenneksi, jonka jälkeen se pääsi kisaeläkkeelle tarhassa loukatun polven vuoksi.
Emä Prima Barkhat on kuvankaunis kimo ahalteke-tamma, joka viettää tällä hetkellä siitoshevosen elämää Speedholics-tallissa Yhdysvalloissa. Tamma kisasi vain kaksi kautta sijoittuen huonoimmillaankin viidenneksi, jonka jälkeen se pääsi kisaeläkkeelle tarhassa loukatun polven vuoksi.
Isovanhemmat
Isänisä Sneg koitti ensin uraa laukkaratsuna Venäjällä. Ruunivoikko, 169 cm korkea ori oli luonteeltaan niin kova häseltäjä, kovapäinen ja eritoten kovasuinen, että se yleensä kulutti voimansa loppuun heti kisojen alkumetreillä välittämättä ratsastajansa avuista pätkän vertaa. Tämä oli suuri harmi Snegin omistajille, jotka toivoivat orin olevan heidän tallinsa seuraava kisakuningas. Snegin hieman kauempi isänpuolen suku antoi nimittäin olettaa sen olevan voittamaton ja orin pari sisaruspuolta olivat menestyneet mainiosti laukkaurillaan. Sneg myytiin viisivuotiaana uudelleenkoulutettavaksi matkaratsuksi. Siinä hommassa ori pärjäsi ihan kelvosti ja jätti muutamia jälkeläisiä, jotka tällä hetkellä kilpailevat joko laukka- tai matkaratsastuskisoissa. Hoidettaessa ori oli leppoinen nallekarhu, jonka uskalsi antaa melkein kenen tahansa käsiin.
Isänemä Lumina oli väriltään ruunikko ja korkeutta oli vajaan 160 cm. Pieni ja pippurinen tamma oli yleisratsuna ja seurahevosena erään venäläisen kilpailijaratsastajan kotona. Se kävi välillä hieman esteradoilla ja välillä sen saattoi nähdä helpoimmissa luokissa koulu-urillakin. Lumina oli kunnon tammamainen tamma, jonka mielialat tuntuivat vaihtelevan melkein päivittäin. Ratsastaessa se kuitenkin oli oikea työmyyrä ja teki nätisti mitä ratsastaja pyysi, kunhan ratsastaja ei ollut liian kovakätinen ja käytti hentoja apuja. Lumina on jättänyt vain kolme jälkeläistä, mutta ne kaikki ovat olleet monipuolisia harraste- ja kisahevosia.
Emänisä Prima Coznike oli venäläisen Prima-siittolan ensimmäisiä kasvatteja. Siittolan omistajien silmäterältä odotettiin jo nuorena suuria. Ori kuitenkin kehittyi harvinaisen hitaasti ja se aloitti kilpailemisen vasta nelivuotiskaudella. Pienelle, takakorkealle orille naureskeltiin alkuun minne tahansa se menikin eivätkä tulokset näyttäneet alkuun lupaavilta orin vauhdin loppuessa yleensä viimeisessä takakaarteessa. Nelivuotiskauden lopulla jotain kuitenkin tapahtui ja ori alkoi olemaan tuttu nimi kärkikolmikon joukossa. Viisivuotiskaudesta eteenpäin ori oli melkeinpä voittamaton kilpailuissa. Sillä oli rautaiset kisahermot ja se oli herkkä ratsastaa. Kahdeksanvuotiaana laukkaurat jätettyään ori oli voittanut oikeastaan kaiken mahdollisen. Se on jättänyt jälkeensä monia kyvykkäitä laukkahevosia.
Emänemä Prima Novel oli myös ensimmäisiä Prima-kasvatusliitteen alla kulkevia tekkejä. Suloinen tamma oli todella kilpailutahtoinen tapaus, joka syttyi radalla uskomattomaan roihuun joka kerta. Se ei ikinä tahtonut antaa periksi ja oli huonoimmillaan kisaurallaan seitsämäs. Tämäkin tapahtui vain muutaman kerran koko kuuden voitokkaan kisakauden aikana. Kotioloissa tamma oli maailman herttaisin ja suhteellisen helposti käsiteltävissä, vaikka välillä kauniin pinnan alta pilkahti esiin puhdasta tulta ja tappuraa. Parasta tamman mielestä oli päästä uimaan. Kisaurat jätettyään Novelista tuli siitostammalauman ehdoton kuningatar, joka oli myös hyvä ja huolehtiva emä. Monet sen varsoista kilpailevat nykyisin laukkaradoilla ja muutama on tainnut menestyä ihan hyvin matkaratsastuksessakin.
Isänisänemä Edina vietti kisavuotensa laukkaratsuna. Tamman vahvuutena oli tasaisen varma taso kilpailusta toiseen, harmi vain, ettei se aina ihan kärkisijoille riittänyt. Päästään tamma oli kisatilanteissa selvä, se kuunteli ratsastajan toiveita ja yritti aina parhaansa sata lasissa. Kotioloissa tamma oli itse paholainen ja vain harva uskalsi sitä lähestyä eikä se suostunut tottelemaan kuin paria hoitajaa ilman hampaan kuvia ihmisen iholla. Kipakka tamma jätti jälkeensä kohtalaisesti menestyneitä jälkeläisiä, joiden luonnetta pystyi tasottamaan oikealla orivalinnalla.
Isänemä Lumina oli väriltään ruunikko ja korkeutta oli vajaan 160 cm. Pieni ja pippurinen tamma oli yleisratsuna ja seurahevosena erään venäläisen kilpailijaratsastajan kotona. Se kävi välillä hieman esteradoilla ja välillä sen saattoi nähdä helpoimmissa luokissa koulu-urillakin. Lumina oli kunnon tammamainen tamma, jonka mielialat tuntuivat vaihtelevan melkein päivittäin. Ratsastaessa se kuitenkin oli oikea työmyyrä ja teki nätisti mitä ratsastaja pyysi, kunhan ratsastaja ei ollut liian kovakätinen ja käytti hentoja apuja. Lumina on jättänyt vain kolme jälkeläistä, mutta ne kaikki ovat olleet monipuolisia harraste- ja kisahevosia.
Emänisä Prima Coznike oli venäläisen Prima-siittolan ensimmäisiä kasvatteja. Siittolan omistajien silmäterältä odotettiin jo nuorena suuria. Ori kuitenkin kehittyi harvinaisen hitaasti ja se aloitti kilpailemisen vasta nelivuotiskaudella. Pienelle, takakorkealle orille naureskeltiin alkuun minne tahansa se menikin eivätkä tulokset näyttäneet alkuun lupaavilta orin vauhdin loppuessa yleensä viimeisessä takakaarteessa. Nelivuotiskauden lopulla jotain kuitenkin tapahtui ja ori alkoi olemaan tuttu nimi kärkikolmikon joukossa. Viisivuotiskaudesta eteenpäin ori oli melkeinpä voittamaton kilpailuissa. Sillä oli rautaiset kisahermot ja se oli herkkä ratsastaa. Kahdeksanvuotiaana laukkaurat jätettyään ori oli voittanut oikeastaan kaiken mahdollisen. Se on jättänyt jälkeensä monia kyvykkäitä laukkahevosia.
Emänemä Prima Novel oli myös ensimmäisiä Prima-kasvatusliitteen alla kulkevia tekkejä. Suloinen tamma oli todella kilpailutahtoinen tapaus, joka syttyi radalla uskomattomaan roihuun joka kerta. Se ei ikinä tahtonut antaa periksi ja oli huonoimmillaan kisaurallaan seitsämäs. Tämäkin tapahtui vain muutaman kerran koko kuuden voitokkaan kisakauden aikana. Kotioloissa tamma oli maailman herttaisin ja suhteellisen helposti käsiteltävissä, vaikka välillä kauniin pinnan alta pilkahti esiin puhdasta tulta ja tappuraa. Parasta tamman mielestä oli päästä uimaan. Kisaurat jätettyään Novelista tuli siitostammalauman ehdoton kuningatar, joka oli myös hyvä ja huolehtiva emä. Monet sen varsoista kilpailevat nykyisin laukkaradoilla ja muutama on tainnut menestyä ihan hyvin matkaratsastuksessakin.
Isänisänemä Edina vietti kisavuotensa laukkaratsuna. Tamman vahvuutena oli tasaisen varma taso kilpailusta toiseen, harmi vain, ettei se aina ihan kärkisijoille riittänyt. Päästään tamma oli kisatilanteissa selvä, se kuunteli ratsastajan toiveita ja yritti aina parhaansa sata lasissa. Kotioloissa tamma oli itse paholainen ja vain harva uskalsi sitä lähestyä eikä se suostunut tottelemaan kuin paria hoitajaa ilman hampaan kuvia ihmisen iholla. Kipakka tamma jätti jälkeensä kohtalaisesti menestyneitä jälkeläisiä, joiden luonnetta pystyi tasottamaan oikealla orivalinnalla.